Nokia - siis se oikea Nokia, Nokia Oyj (ei se Nokia, joka kärsii pahoinvoinnista ja ripulista) on saanut ainakin julkisuutta Saksassa, kun pörssiyhtiö päätti lakkauttaa Bochumin tehtaan ja siirtää tuotantonsa Romaniaan parempien katteiden toivossa. Jo tyhmempikin alkaa tässä vaiheessa ymmärtää että kyse on joko äärettömästä ahneudesta tai/ja bulkkituotannon ulosliputtamisesta. Saksalaiset viranomaiset, kuten suomalaisetkin ovat paaponeet Nokia Oyj:tä julkisilla tuilla pitääkseen Nokian Molokin kidan tyytyväisenä, vaan mikään ei auta. Saksassa sentään puhutaan yritystukien takaisinperinnästä, mutta Suomessa ei tapahdu mitään vaikka firmat laittavat ihmisiä tämän "työvoimapulan" aikana kilometritehtaalle ja siirtävät tuotantoaan halpamaihin. Vain Perlos on laitettu maksamaan osan yritystuistaan takaisin, vaivaiset 200.000 euroa.
Suomessa TEKESiä on kutsuttu perinteisesti "vuorineuvosten sossuksi", koska se jakaa sellaisia yritystukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin perinteisille suomalaisille suurfirmoille, ns. bisneksille, kuten Nokia, Outokumpu, Metso, Kone, Neste, Fortum, Rautaruukki, Kemira, kun taas innovatiivisille pk-yritykselle jaetaan vain murusia ja nekin lainoina. Vuonna 2007 TEKESin suurimpia asiakkaita olivat tytäryhtiöineen: Nokia ( 12,8 milj. €), Metso (11,2 milj. €), Wärtsilä (3,6 milj.€), Tellabs ( 2,7 milj.€), Silecs ( 2,6 milj. €), Hormos Medical ( 2,4 milj. €), Orion ( 2,4 milj. €), Stora Enso ( 2,3 milj.€), Kemira (2,2 milj €), Rautaruukki ( 2,2 milj. €), Electrobit (2,1 milj. €), FIT Biotech ( 2,1 milj. €), UPM-kymmene (1,9 milj. €). Rahanjaossa ei mitenkään näy se, että Wärtsilä otti ja lakkautti kannattavan Turun tehtaan, että Stora Enso puolestaan päätti lakkauttaa kannattavan Kemijärven tehtaan, mutta yritystukia ei ole peritty takaisin. Nokiakin on irtisanonut ihmisiä myös Suomessa. TEKES ei jostain syystä tiedotteissaan erottele tuotekehityslainoja ja yritystukia eli ilmaista rahaa "pörssiyhtiöiden sossusta" toisistaan....
Pörssiyhtiöiden pönkeä johto ilmoittaa yleensä saneerauksien yhteydessä, että yritystoiminta ei ole mitään hyväntekeväisyyttä. Mutta kun TEKES jakaa ilmaista rahaa, se kelpaa kyllä ja sitä pidetään jopa itsestään selvyytenä, kun firmakin investoi kovasti (ainakin puheissaan ja pörssijargonissaan). Pankkitukeakin jaettiin pääosin pörssiyhtiöille noin 100 miljardia markkaa (noin 17 miljardia euroa). Suomen hallitus ja sen alainen TEKES jakavat mielellään rahaa vanhoille tutuille, ilmeisesti siksi, että kokoomuslaisilla ja muilla kepu-sosiALidemokraattisilla virkamiehillä olisi helpommat päivät ja aikaa istuskella kaikenkarvaisissa kehitysseminaareissa. Samoille tutuille rahan jakaminen ei edellytä mitään ammattitaitoa ja on poliittisesti korrektia. Suomen vanhat tukijalat, metsä ja metalli/elektroniikka ovat bulkkituotantona vääjämäättä auringonlaskun aloja, vaikka niihin kuinka tunkisi "tuotekehitysrahaa". Kyseessä on kansantaloudellisesti yhtä typerä viivytystaktiikka kuin pankkituen jakaminen pankeille avoimella, mutta kansalaisilta salaisella piikillä, elinkelpoisten (pk-)asiakasyritysten sijaan.
Kaikki nämä vuosikymmenet jotka olen seurannut suomalaista elinkeinopolitiikkaa, on puhuttu elinkeinorakenteen monipuolistamisesta ja jalostusarvon nostamisesta, sekä siitä miten Suomi ei saisi seistä vain metsän ja metallin/elektroniikan varassa. Mitään ei ole tapahtunut. TEKES on kyllä sitkeästi tukenut bioteknologiaa ja digihuumaa, joista on uskottu tulevan jotain suuria pelastajia. Jossain vaiheessa TEKES perusteli esimerkiksi Nokian suurta tukirahaa sillä, että patentteja on syntynyt runsaasti, mutta kun laski patentit per sijoitettu euro, Nokia oli häntäpäässä. Sen sijaan eri alojen innovatiiviset pk-yritykset olivat hyvin tuottavia. Ja vaikka Nokia on siirtynyt tehtailemaan patentteja Yhdysvaltojen puolelle, koska siellä voi patentoida melkein mitä tahansa - toisin kuin Euroopassa - on oireellista, että tuotekehitysyhtiönä imagoaan luonut firma on niin vähän innovatiivinen. Miten on mahdollista, että tanskalaiset,joiden metsät ovat todella vähissä, tuottavat laadukkaita, puusta pitkälle jalostettuja huonekaluja ja myyvät niitä ympäri maailmaa? Suomi se vaan elää metsässä ja pää pensaassa.
Nokian lähtölaskenta Suomesta on jo hyvässä vauhdissa. Hewlett-Packardilta vuonna 2004 Nokiaan siirtynyt Mary T. McDowell ei ole suostunut muuttamaan Suomeen Nokian pääkonttoriin. Nokian ja sen alihankkijoiden tuotanto on siirtynyt kohta kokonaan Itä-Euroopan kautta Kiinaan, missä pörssiyhtiöiden eettisiä arvoja on hyvä toteuttaa, kun työläisillä ei ole mitään oikeuksia. Nokian kännykät ovat bulkkituotantoa, eikä firmassa ole aikoihin keksitty mitään todellista lisä- ja jalostusarvoa lisäävää. Nokiassa ollaan jysähdetty siihen uskomukseen että känny-digihuumaa olisi bisneksenteon pohja. Jäljelle on jäänyt epäonnistunut "vuorovaikutteinen" MHP-digiboksi, poistoon mennyt pelikännykkä, ja nyt epätoivoisesti puhataan kännykkä-TV:ä, joka on jo syntyessään susi, koska mediakuluttajatutkimukset kertovat karua kieltä kansalaisten televisiosuhteesta. Digitelevisioon kansa on pakotettu, kun lähetykset lopetettiin ja osa lopetti television katselun siihen. Kaiken lisäksi Nokian on helpompaa siirtää myös suunnittelu Intiaan, sen sijaan että intialaiset tulisivat Suomeen, vaikka heidän palkkatasonsa ja muut työehtonsa olisivatkin suomalaisia huonompia. Nokian laki on tunnetusti kova myös Nokian muille työntekijöille.
Nyt on korkea aika tilata Nokia värein ja fonttityylein painettu T-paita: " Vodka - connecting people". Niitä ei saa Helsingistä, eikä edes Moskovasta tai Pietarista, vaan aina iloisesta Kööpenhaminasta.
Suomessa TEKESiä on kutsuttu perinteisesti "vuorineuvosten sossuksi", koska se jakaa sellaisia yritystukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin perinteisille suomalaisille suurfirmoille, ns. bisneksille, kuten Nokia, Outokumpu, Metso, Kone, Neste, Fortum, Rautaruukki, Kemira, kun taas innovatiivisille pk-yritykselle jaetaan vain murusia ja nekin lainoina. Vuonna 2007 TEKESin suurimpia asiakkaita olivat tytäryhtiöineen: Nokia ( 12,8 milj. €), Metso (11,2 milj. €), Wärtsilä (3,6 milj.€), Tellabs ( 2,7 milj.€), Silecs ( 2,6 milj. €), Hormos Medical ( 2,4 milj. €), Orion ( 2,4 milj. €), Stora Enso ( 2,3 milj.€), Kemira (2,2 milj €), Rautaruukki ( 2,2 milj. €), Electrobit (2,1 milj. €), FIT Biotech ( 2,1 milj. €), UPM-kymmene (1,9 milj. €). Rahanjaossa ei mitenkään näy se, että Wärtsilä otti ja lakkautti kannattavan Turun tehtaan, että Stora Enso puolestaan päätti lakkauttaa kannattavan Kemijärven tehtaan, mutta yritystukia ei ole peritty takaisin. Nokiakin on irtisanonut ihmisiä myös Suomessa. TEKES ei jostain syystä tiedotteissaan erottele tuotekehityslainoja ja yritystukia eli ilmaista rahaa "pörssiyhtiöiden sossusta" toisistaan....
Pörssiyhtiöiden pönkeä johto ilmoittaa yleensä saneerauksien yhteydessä, että yritystoiminta ei ole mitään hyväntekeväisyyttä. Mutta kun TEKES jakaa ilmaista rahaa, se kelpaa kyllä ja sitä pidetään jopa itsestään selvyytenä, kun firmakin investoi kovasti (ainakin puheissaan ja pörssijargonissaan). Pankkitukeakin jaettiin pääosin pörssiyhtiöille noin 100 miljardia markkaa (noin 17 miljardia euroa). Suomen hallitus ja sen alainen TEKES jakavat mielellään rahaa vanhoille tutuille, ilmeisesti siksi, että kokoomuslaisilla ja muilla kepu-sosiALidemokraattisilla virkamiehillä olisi helpommat päivät ja aikaa istuskella kaikenkarvaisissa kehitysseminaareissa. Samoille tutuille rahan jakaminen ei edellytä mitään ammattitaitoa ja on poliittisesti korrektia. Suomen vanhat tukijalat, metsä ja metalli/elektroniikka ovat bulkkituotantona vääjämäättä auringonlaskun aloja, vaikka niihin kuinka tunkisi "tuotekehitysrahaa". Kyseessä on kansantaloudellisesti yhtä typerä viivytystaktiikka kuin pankkituen jakaminen pankeille avoimella, mutta kansalaisilta salaisella piikillä, elinkelpoisten (pk-)asiakasyritysten sijaan.
Kaikki nämä vuosikymmenet jotka olen seurannut suomalaista elinkeinopolitiikkaa, on puhuttu elinkeinorakenteen monipuolistamisesta ja jalostusarvon nostamisesta, sekä siitä miten Suomi ei saisi seistä vain metsän ja metallin/elektroniikan varassa. Mitään ei ole tapahtunut. TEKES on kyllä sitkeästi tukenut bioteknologiaa ja digihuumaa, joista on uskottu tulevan jotain suuria pelastajia. Jossain vaiheessa TEKES perusteli esimerkiksi Nokian suurta tukirahaa sillä, että patentteja on syntynyt runsaasti, mutta kun laski patentit per sijoitettu euro, Nokia oli häntäpäässä. Sen sijaan eri alojen innovatiiviset pk-yritykset olivat hyvin tuottavia. Ja vaikka Nokia on siirtynyt tehtailemaan patentteja Yhdysvaltojen puolelle, koska siellä voi patentoida melkein mitä tahansa - toisin kuin Euroopassa - on oireellista, että tuotekehitysyhtiönä imagoaan luonut firma on niin vähän innovatiivinen. Miten on mahdollista, että tanskalaiset,joiden metsät ovat todella vähissä, tuottavat laadukkaita, puusta pitkälle jalostettuja huonekaluja ja myyvät niitä ympäri maailmaa? Suomi se vaan elää metsässä ja pää pensaassa.
Nokian lähtölaskenta Suomesta on jo hyvässä vauhdissa. Hewlett-Packardilta vuonna 2004 Nokiaan siirtynyt Mary T. McDowell ei ole suostunut muuttamaan Suomeen Nokian pääkonttoriin. Nokian ja sen alihankkijoiden tuotanto on siirtynyt kohta kokonaan Itä-Euroopan kautta Kiinaan, missä pörssiyhtiöiden eettisiä arvoja on hyvä toteuttaa, kun työläisillä ei ole mitään oikeuksia. Nokian kännykät ovat bulkkituotantoa, eikä firmassa ole aikoihin keksitty mitään todellista lisä- ja jalostusarvoa lisäävää. Nokiassa ollaan jysähdetty siihen uskomukseen että känny-digihuumaa olisi bisneksenteon pohja. Jäljelle on jäänyt epäonnistunut "vuorovaikutteinen" MHP-digiboksi, poistoon mennyt pelikännykkä, ja nyt epätoivoisesti puhataan kännykkä-TV:ä, joka on jo syntyessään susi, koska mediakuluttajatutkimukset kertovat karua kieltä kansalaisten televisiosuhteesta. Digitelevisioon kansa on pakotettu, kun lähetykset lopetettiin ja osa lopetti television katselun siihen. Kaiken lisäksi Nokian on helpompaa siirtää myös suunnittelu Intiaan, sen sijaan että intialaiset tulisivat Suomeen, vaikka heidän palkkatasonsa ja muut työehtonsa olisivatkin suomalaisia huonompia. Nokian laki on tunnetusti kova myös Nokian muille työntekijöille.
Nyt on korkea aika tilata Nokia värein ja fonttityylein painettu T-paita: " Vodka - connecting people". Niitä ei saa Helsingistä, eikä edes Moskovasta tai Pietarista, vaan aina iloisesta Kööpenhaminasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti