Taas on virrannut vettä Vantaanjoessa sitten viime kirjoittamiseni.... olen käynyt hieman muilla mailla ottamassa etäisyyttä. Kas kun, minä ja Suomi-neito olemme kasvaneet erilleen.
Jotenkin kummasti on alkanut vaikuttaa siltä, että poliittiikka olisi palannut politiikkaan takaisin, mutta se on silkkaa harhaa. Samaan aikaan kun lehdistössä vaahdotaan Tanja Karpela-Saarela-Karpelan kampauksista, eduskunnassa päätetään Suomi-neidon lopullisesta liittämisestä Eurostoliittoon eli Euroopan yhdysvaltoihin - ilman kansalaiskeskustelua tai kansanäänestystä - ilmoitusasiana. Kansa tunnetusti äänestää tässä maassa eliitin mielestä väärin, joten kansalta kannattaisi ottaa äänioikeus kokonaan pois. Ja onneksi kehittyvien maakuntien ja kehittymättömien poliitiiikojen yhteenliittymä pitää huolen siitä, ettei kansalaisten mielipiteistä, annetuista vaalilupauksista ja -vaaliohjelmista tarvitse välittää.
SosiALIdemokraatit ottivat ja valitsivat naisen puheenjohtajakseen. Siis että menivät valitsemaan tai itse asiassa junttamaan itselleen isojen poikien juoksutyttö-Jutan ns. johtoon. Heinäluomat, SAK-mafia ja lipposlaiset älyköthän tuota sekoomuksesta oikealta ohi menevää toveripolitbyroota ohjaavat. Kepulaiset vaikuttavat olevan kusessa vaalirahoitussotkujen kanssa, mutta oppositio, eikä varsinkaan temarit eivät halua tehdä asiasta välikysymystä, koska silloin puheeksi otettaisiin kaikkien vaalirahoitus. On jo tullut ilmi, että ahteet ja muut ahmed ahneet sekä naislipposet ovat jo oman osansa maaseudun isänmaallisten miesten "pyytettömästä" rahoituksesta saaneet.
Suomessa ulkopuolisen vaalirahoituksen piti loppua 1970-luvulla laadittuun puoluetukilakiin, joka entisestää sementoi jo vallassa olevien puolueiden aseman jakamalla rahaa kansanedustajien suhteessa kullekin porukka. Jos kansanedustajalla ei ole puoluetta, eduskuntaanhan voi päästä ilman puoluetta ja puoluelistaakin, niin rahaa ei jaeta ollenkaan. Puoluetukea on vuosien aikana vain kasvatettu ja tänä vuonna myös puolueiden kituville lehdille jaettiin 6 miljoonaa euroa lisätukea. Yhä kasvava puoluetuki ei ole mitenkään vähentänyt ulkopuolisen rahoituksen tarvetta, vaan se on koko ajan lisääntynyt. Kuitenkaan puolueet eivät joudu tekemään mitään selkoa rahankäytöstään, eikä niiden rahavirtoja valvo kukaan. Ja mikä pahinta vaalidemokratian osalta, puoluetukea eli verorahoja jaetaan pu0lueiden kassaan, eikä suoraan ehdokkaille.
Ne sadattuhannet eurot joita Kehittyvien Maakuntien Suomi eli KMS on jakanut lähinnä kepulaisille - jotka selittävät kuin kiellettyjen aineiden käytöstä kiinni jääneet puhtoiset urheilijanuorukaiset, että syyllinen oli talonmies Nyyssönen - on vain pisara siinä meressä, mitä entiset, nykyiset tai ei-ollenkaan valtionyhtiöt jakavat suoraan puolueille tai puolueosastolle ja poliittisille säätiöille "voitelurahana". Niistä miljoonista pääsevät osalliksi ainakin suurimmat puolueet, mutta miten mahtaa olla tuon pörssieettisen säännöstö laita? Eipä taida Yhtiö Oyj:den toimintakertomuksisa tai tilinpäätöksissä lukea miljoonien jakaminen puolueille... Suomessa rakenteelliseen korruptioon kuuluu myös ns. suojatyöpaikkojen tarjoaminen ja järjestäminen puoluiden tai hyvä veli -kerhon jäsenille. Tavallisimmin suojatyöpaikat löytyvät SAK:sta, työeläkeyhtiöistä tai muuten vain tutuista firmoista, kuten Nokia tai UPM, joista löytyy "yhteiskuntasuhdepäälliköitä". Lipposen (SDP, jos joku ei sattuisi tietämään) entinen avustajakin päätyi Microsoftin yhteiskuntasuhteiden hoitajaksi ja sieltä sitten Ylen toimitusjohtajaksi ja Facebookin fiiniksi rakkauskonsultiksi.
Korruption korkeakoulu Suomessa kuitenkin on kunnallisvaalit ja kunnallispolitiikka, mikä on hyvä muistaa kun kunnallisvaalit lähestyvät. Kunnallinen kaavoitusmonopoli on otollinen alusta erityisesti rakennustoimintaan liittyvään rakenteelliseen korruption. Jos joku kehtaa väittää, ettei siinä ole mitään väärää, että kaikki kynnelle kykenevät rakennuttajat, rakennusliikkeet, kiinteistökeinotttelijat - kehittäjät ja -omistajat rahoittavat kunnallisvaaliehdokkaita ja puolueiden kunnallisjärjestöjä, niin on ehkä syytä muistuttaa, mihin se on johtanut mm. Espoossa, Turussa ja Tampereella. Kaupungit on kaavoitettu kuin kierosilmäisten kokouksessa, mikä tulee kunnallisteknisesti ja kansantaloudellisesti kalliiksi. "Sopiville" eli sopivien tahojen omistamille tonteille on kaavoitettu suuria liike- ja asuinkiinteistöjä, ilman minkäänlaista järkevää ja kokonaisvaltaista suunnittelua. Kysykääpä huviksenne kunnallisvaaliehdokkaaltanne, kuka rahoittaa hänen vaalikampanjaansa ja hänen puolueensa toimintaa. Ja katsokaa minkälaisia ilmoituksia vaalilehdissä on. Tai sitten sitä voi vain heittää noppaa ja äänestää ketä saattuu - tai jättää kokonaan äänestämättä - koska iso pojat kuitenkin päättävät, niin kuin talousseminaareissa ja Juhani Palmun taulukaupoilla on sovittu.
Jotenkin kummasti on alkanut vaikuttaa siltä, että poliittiikka olisi palannut politiikkaan takaisin, mutta se on silkkaa harhaa. Samaan aikaan kun lehdistössä vaahdotaan Tanja Karpela-Saarela-Karpelan kampauksista, eduskunnassa päätetään Suomi-neidon lopullisesta liittämisestä Eurostoliittoon eli Euroopan yhdysvaltoihin - ilman kansalaiskeskustelua tai kansanäänestystä - ilmoitusasiana. Kansa tunnetusti äänestää tässä maassa eliitin mielestä väärin, joten kansalta kannattaisi ottaa äänioikeus kokonaan pois. Ja onneksi kehittyvien maakuntien ja kehittymättömien poliitiiikojen yhteenliittymä pitää huolen siitä, ettei kansalaisten mielipiteistä, annetuista vaalilupauksista ja -vaaliohjelmista tarvitse välittää.
SosiALIdemokraatit ottivat ja valitsivat naisen puheenjohtajakseen. Siis että menivät valitsemaan tai itse asiassa junttamaan itselleen isojen poikien juoksutyttö-Jutan ns. johtoon. Heinäluomat, SAK-mafia ja lipposlaiset älyköthän tuota sekoomuksesta oikealta ohi menevää toveripolitbyroota ohjaavat. Kepulaiset vaikuttavat olevan kusessa vaalirahoitussotkujen kanssa, mutta oppositio, eikä varsinkaan temarit eivät halua tehdä asiasta välikysymystä, koska silloin puheeksi otettaisiin kaikkien vaalirahoitus. On jo tullut ilmi, että ahteet ja muut ahmed ahneet sekä naislipposet ovat jo oman osansa maaseudun isänmaallisten miesten "pyytettömästä" rahoituksesta saaneet.
Suomessa ulkopuolisen vaalirahoituksen piti loppua 1970-luvulla laadittuun puoluetukilakiin, joka entisestää sementoi jo vallassa olevien puolueiden aseman jakamalla rahaa kansanedustajien suhteessa kullekin porukka. Jos kansanedustajalla ei ole puoluetta, eduskuntaanhan voi päästä ilman puoluetta ja puoluelistaakin, niin rahaa ei jaeta ollenkaan. Puoluetukea on vuosien aikana vain kasvatettu ja tänä vuonna myös puolueiden kituville lehdille jaettiin 6 miljoonaa euroa lisätukea. Yhä kasvava puoluetuki ei ole mitenkään vähentänyt ulkopuolisen rahoituksen tarvetta, vaan se on koko ajan lisääntynyt. Kuitenkaan puolueet eivät joudu tekemään mitään selkoa rahankäytöstään, eikä niiden rahavirtoja valvo kukaan. Ja mikä pahinta vaalidemokratian osalta, puoluetukea eli verorahoja jaetaan pu0lueiden kassaan, eikä suoraan ehdokkaille.
Ne sadattuhannet eurot joita Kehittyvien Maakuntien Suomi eli KMS on jakanut lähinnä kepulaisille - jotka selittävät kuin kiellettyjen aineiden käytöstä kiinni jääneet puhtoiset urheilijanuorukaiset, että syyllinen oli talonmies Nyyssönen - on vain pisara siinä meressä, mitä entiset, nykyiset tai ei-ollenkaan valtionyhtiöt jakavat suoraan puolueille tai puolueosastolle ja poliittisille säätiöille "voitelurahana". Niistä miljoonista pääsevät osalliksi ainakin suurimmat puolueet, mutta miten mahtaa olla tuon pörssieettisen säännöstö laita? Eipä taida Yhtiö Oyj:den toimintakertomuksisa tai tilinpäätöksissä lukea miljoonien jakaminen puolueille... Suomessa rakenteelliseen korruptioon kuuluu myös ns. suojatyöpaikkojen tarjoaminen ja järjestäminen puoluiden tai hyvä veli -kerhon jäsenille. Tavallisimmin suojatyöpaikat löytyvät SAK:sta, työeläkeyhtiöistä tai muuten vain tutuista firmoista, kuten Nokia tai UPM, joista löytyy "yhteiskuntasuhdepäälliköitä". Lipposen (SDP, jos joku ei sattuisi tietämään) entinen avustajakin päätyi Microsoftin yhteiskuntasuhteiden hoitajaksi ja sieltä sitten Ylen toimitusjohtajaksi ja Facebookin fiiniksi rakkauskonsultiksi.
Korruption korkeakoulu Suomessa kuitenkin on kunnallisvaalit ja kunnallispolitiikka, mikä on hyvä muistaa kun kunnallisvaalit lähestyvät. Kunnallinen kaavoitusmonopoli on otollinen alusta erityisesti rakennustoimintaan liittyvään rakenteelliseen korruption. Jos joku kehtaa väittää, ettei siinä ole mitään väärää, että kaikki kynnelle kykenevät rakennuttajat, rakennusliikkeet, kiinteistökeinotttelijat - kehittäjät ja -omistajat rahoittavat kunnallisvaaliehdokkaita ja puolueiden kunnallisjärjestöjä, niin on ehkä syytä muistuttaa, mihin se on johtanut mm. Espoossa, Turussa ja Tampereella. Kaupungit on kaavoitettu kuin kierosilmäisten kokouksessa, mikä tulee kunnallisteknisesti ja kansantaloudellisesti kalliiksi. "Sopiville" eli sopivien tahojen omistamille tonteille on kaavoitettu suuria liike- ja asuinkiinteistöjä, ilman minkäänlaista järkevää ja kokonaisvaltaista suunnittelua. Kysykääpä huviksenne kunnallisvaaliehdokkaaltanne, kuka rahoittaa hänen vaalikampanjaansa ja hänen puolueensa toimintaa. Ja katsokaa minkälaisia ilmoituksia vaalilehdissä on. Tai sitten sitä voi vain heittää noppaa ja äänestää ketä saattuu - tai jättää kokonaan äänestämättä - koska iso pojat kuitenkin päättävät, niin kuin talousseminaareissa ja Juhani Palmun taulukaupoilla on sovittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti